Seurakunnan historiikki Uskonelämän
taustaa Lappajärvellä, ennen sotia
Luterilainen kirkko tuli Lappajärvelle 1600-luvulla, jolloin Jumalan työ
paikkakunnalla alkoi. Ensimmäinen kirkko rakennettiin paikkakunnalle 1637.
Laestadiolaisuus tuli Lappajärvelle 1800-luvun lopulla, jolloin Antti Isotalon,
Iisakki Ollin ja Jaakko Karvalan saarnat toivat useita parannuksen paikalle. 1947
perustettiin Lappajärvelle oma Rauhanyhdistys, joka rekisteröitiin v.
1948. Myös evankeelisuudella on Lappajärvellä pitkähköt
perinteet.
Jumala toi Lappajärvelle myöhemmin ns. vapaamman kristillisyyden
1930-luvulla. Ylipäässä ja Karvalassa oli vapaa- kirkollisuus saanut
tuolloin jalansijaa. Karvalassa, vanhan Osuuspankin talon lähellä oli
1930-40 luvulla rukoushuonekin.
Karvalaan toi Vapaakirkollisen herätysliikkeen
opettaja Kaarlo Levä. Hän tuli Karvalaan Kauhavan Kantolan koululta
N. 5 vuotta ennen Vapaaseurakunnan perustamista, perustettiin kansainväliseen
vapaakirkolliseen, Kristittyjen Liittoon kuuluva CE-yhdistys v.1925. Perustajajäseniä
mm.Op Levä, Aleksi Karvala, Esteri Yliaho, Nikolai Yliaho, tyttäret
Eveliina ja Hilma. Hemmi Syrjälä, Armas Karvala, Selma Karvala, Fanni
ja Lilja Niemi, Lempi Kivimäki, Hilta Lamminen, Elsa Peltola, Lyyti Helimäki,
Laina Nyyssölä, Hilja Viita-aho, Amalia Ylitalo. Yhdistys osti paikallisen
työväen talon rukoushuoneeksi,jossa toimittiin vielä 1940 luvulla.
Seurakunnalla oli myös kitarakuoro. Puhujina vierailivat mm. Vilho Rantanen.
Johannes Rauhala, Jaakko Rinta, ym. Seurakuntaa avusti myös Antti Jaaksi.
Seurakuntalaisista opiskeli Sandön Raamattukoulussa Esteri Yliaho ja hänen
veljen poika JaakkoYliaho.
Babtistievankelistat
Suoma Vacklin ja Martta Mörsky pitivät myös kokouksia sodan aikana
Lappajärvellä. Helluntailiikkeen voimistuttua vapaakirkollisuus hiljalleen
väheni ja helluntailiike voimistui Lappajärvellä.
Matti
Kivimäen Amerikasta tulo toi helluntailiikkeen
Helluntailiikkeen
syntyyn Lappajärvellä vaikutti oleellisesti Matti Kivimäki , joka
tuli Amerikasta Lappajärvelle v.1935. Matti Kivimäki oli syntyjään
Karvalasta , aikaisemmalta nimeltään Matti Örni. Hänellä
oli sydämellään ostaa Lappajärveltä isompi talo, jossa
voisi aloittaa hengellisten kokousten pito. Jumalan johdatuksesta sopiva talo
löytyi Lappajärven Ollin kylästä.
Ensimmäisissä
seuroissa olivat puhumassa Eino Saarela, Katri Mäkelä ja Jalmari Hilli.
Tupaantuliaiset olivat samana vuonna marraskuussa 1935. Tupaantuliaisissa oli
ollut uskovia Evijärveltä ja Soinista saakka. Puhujina näissä
ensimmäisissä juhlissa olivat : Otto Koivukangas , Jalmari Hilli , Vilho
Huhtala ja Katri Mäkelä. Kuoro oli Sievistä asti. Nämä
tupaantuliaisseurat olivat ikäänkuin alkuna Helluntaiherätykselle
Lappajärvellä, sillä tuolloin tulivat uskoon Vieno Olli (myöh.
Huumarsalo), Anni Niemi ja Amalia Finnilä. Heidän lisäkseen tuli
uskoon myöhemmin muitakin , niin että uskovia oli jo vuoden 1936 kesäjuhlissa
yli 30 henkeä. Ensimmäinen kastetilaisuus oli samana kesänä
1936, jolloin 3 edellämainittua sisarta otti kasteen, Otto Koivukankaan toimiessa
kastajana. Myöhemmin muitakin kastettiin uskovien upotuskasteella. Alkuajan
juhlissa oli aina lapsia runsaasti mukana.
Tuohon aikaan uskovien omistamassa
Mattsonien pyöräliikkeessä Pietarsaaressa työskenteli mm.
Jorma Alopeus, Otto Koivukangas ja Taisto Törni, joita Mattson lähetti
Lappajärvelle ja yleensäkin Järviseudulle evankeliumia julistamaan
ja uskovia vahvistamaan. Tuohon aikaan paikkakunnalla vieraili muitakin kiertäviä
puhujia, mm. Aukusti Annala , Sanni Hautakangas , Irja Krook, Liisa Väliranta,
Aukusti Vartiainen, Oskari Heikkilä ja Kalle Rissanen. Pohjanmaan veljespäivät
olivat Lappajärvellä 1939 , Matti Kivimäen talossa . Puhujina mm.
Veikko Lähde ja Arvid Böhm. Matti Kivimäen talosta muodostuikin
alkuajan tukikohta helluntailiikkeelle Lappajärvellä. Matti Kivimäki
palasi Amerikkaan 1940-luvun loppupuolella, jonne Helmi-vaimo meni vähän
myöhemmin.
Sotien jälkeen
Sodan jälkeen muutti
Helluntaisuunnan ensimmäinen vakituinen saarnamies paikkakunnalle v.1947.
Hän oli Väinö Nuutinen, joka perheensä kanssa asui Ollissa,
Aleksi Keskisen mökissä, josta kesäisin oli muutettava pois, isäntäväen
tullessa kesää viettämään. Väinö oli rukouksen
mies ja piti paljon rukouskokouksia , näin pohjustaen herätyksen toisen
aallon tulemista , joka tuli vuonna 1949. Jumala antoi herätyksen Karvalan
kylään, jossa eräänä iltana 15 ihmistä jättäytyi
Herralle. Sanassa tuolloin palvelivat : Väinö Nuutinen, Lauri Pesu,
Onni Autio, Reino Vatanen ja Niilo Vuorela.
Seurakunta perustetaan (50 vuotias
9.10.1999)
Helluntaiseurakunnan perustava kokous oli Olavi Lukkarilan talossa
9. 10. 1949. Uskovia liittyi seurakuntaan 15 henkilöä. Perustamiskokouksessa
vieraileva saarnaaja, Arvo Hankkio toi esille Raamatusta , mikä on seurakunta.
Pian koitti aika, jolloin vanhimmisto asetettiin. Ensimmäiseen vanhimmistoon
kuuluivat: Eino Alanen , Olavi Lukkarila , Vilho Huumarsalo ja Pentti Saarikalle.
Koska kirkonkylässäkin alkoi jo olla uskovia, siirtyi kokoustoiminnan
painopistekin vähitellen sinne. Olavi ja Sirkka Lukkarilan, sekä Nestori
ja Aili Rajalan kodeissa oli 1950-60 ja -70-luvulla paljon yleisiä seuroja
ja seurakunnan kokouksia. Pyhäkoulua pidettiin paljon Nestori Rajalan kodissa.
Rukous- ja ehtoolliskokouksia oli myös paljon Rauha Saarikallen kodissa.
Seuratoiminta jatkui kaiken aikaa Lappajärven Länsirannalla. (Lisäys
15.01.2000, Huom! Pentti Saarikalle nukkui pois kotonaan Lappajärvellä
13.01.2000)
Vierailevia puhujia ja pyhäkoulutyötä
Yllä mainittujen lisäksi, ovat paikkakunnalla vierailleet 1950-luvulla,
Siiri Masalin ja Sisko Nykänen , joka oli myöhemmin lähetyskentälläkin.
Elias Koskinen, muurari Lapualta , levitti 1950-luvulla hengellisiä kirjoja
Lappajärvellä , sekä korjaili uuneja ja tulisijoja taloissa kierrellessään.
Keväällä 1962 , Valde Mäkelän ollessa Lappajärvellä
työntekijänä, asuen Vieno ja Matti Ängeslevän talossa,
vierailivat Lappajärvellä Airi Saikkonen , Hilja Pasanen ja Mauri Hotakainen.
Ja edelleen Toivo Marttala, Viljo Joensuu , Onni Kuikka, Arvo Hankkio ja Aleksandra
Kinnunen Kauhavalta, moottoripolkupyörällä körötellen.
Ja monet muut julistajat ovat vuosien varrella tuoneet sanomansa seurakunnan rakennukseksi
ja evankeliumin leviämiseksi paikkakunnalla. Kotiseuroissa oli lapsia aina
mukana . Vanhalan pyhäkoulussa oli -50-luvulla kymmeniä lapsia, joita
opettivat Tyyne Lammi, Hilda Saari, Aune Perälä, Marketta Hyytinen ja
Martta Rajala.
Naiset evankelistoina ja lähetyskentällä
Evankelioimistyössä seurakuntaa ovat palvelleet myös naiset.
Mm.Helvi Närhi ja Irja Haapakangas , jotka asuivat v.-65-66 paikkakunnalla
, Vieno ja Matti Ängeslevän talossa. Martta ja Raija Rajala, sekä
Helvi Närhi lähtivät seurakunnasta -60-luvulla Suomen kentälle.
Kauemmaksi lähtivät, Martta Rajala Belgiaan ja Sveitsiin -70 - luvulla,
13 vuodeksi ja Irja Haapakangas Keniaan (vv.1970 - 74). Martta ja Raija Rajala,
sekä Helvi Närhi ovat palanneet myöhemmin paikkakunnalle ja olleet
omalla panoksellaan seurakunnassa suureksi hyödyksi. Irja Haapakangas löysi
paikkansa Kenian jälkeen Evankelistakodin johtajana Vilppulassa, vuodesta
1978 lähtien. Käytännön palvelutehtävissä on ollut
vuosien varrella lukuisa joukko naisia eri palvelutehtävissä.
Omaan rukoushuoneeseen ja oma yhdistys
Oma rukoushuone seurakunnalle
tuli rukousvastauksena, Juho Koivaaran ollessa seurakunnan työntekijänä.
Erityisesti Aune Perälän sydämellä ja rukousaiheena oli ollut
oman Rukoushuoneen saaminen. Monien vuosien kotikokousten , sekä Säästöpankin
kerhohuoneessa pidettyjen tilaisuuksien jälkeen , saatiin vihdoin omat tilat
4.8.1979. Tuolloin seurakunta osti Nissin kylästä, Pauli Peltolan omistaman
talon Sp:n lainan turvin. Talo ostettiin perustettavan , rukoushuoneyhdistyksen
tiliin. Kaarlo ja Rauha Pajukankaan kodissa olikin kuukautta myöhemmin (20.
9. 1979) , välttämättömän tukiyhdistyksen perustamiskokous.
Tuolloin olivat rukoushuoneyhdistystä perustamassa koolla seuraavat : Olavi
Lukkarila , Pentti Saarikalle , Heino Tervanen ja Veikko Saarijärvi, puheenjohtajana.
Yhdistys sai nimen Lappajärven Rukoushuoneyhdistys ELIM . Yhdistys päätettiin
ilmoittaa heti yhdistysrekisteriin ja todettiin, että yhdistyksen tiliin
on hankittu Osmola-niminen tila, ja sillä oleva rakennus rukoushuoneeksi.
Lisäksi todettiin , että rakennuslupa em. kiinteistön muutostöihin
on anottu ja myönnetty. Kaikki mainitut henkilöt allekirjoittivat perustamispöytäkirjan
20.09.1979.
Remonttia
Talossa tehtiin perusteellinen remontti
, joka suurensi yhtenäistä tilaa kokoontumiseen sopivaksi. Korjaustöihin
osallistui tuolloin Kaarlo Pajukangas , jonka panos korjaustyössä oli
erityisen merkittävä , vaikkei hän kuulunutkaan tuolloin seurakuntaamme,
sekä seurakunnan omat puumiehet : Pentti Luoma, Olavi Lukkarila ym. Seurakunnan
sisaret palvelivat talkooväkeä keittiössä ja siivosivat remontin
jälkiä. Lappajärven rukoushuoneyhdistys Elim ry:n rukoushuone vihittiin
Lappajärven Helluntaiseurakunnan käyttöön kesällä
1980, Jumalan Sanalla ja rukouksella. Myöhemmin maalausliike Kaukomaalaus
maalasi kiinteistön ulkoa. Saarnaaja Hannu Mehtosta varten remontoitiin rukoushuoneen
yläkerta asunnoksi 1983. V.1997 oli taas sisäremontin aika : maalattiin
ja tapetoitiin.
Tonttimaa uutta rukoushuonetta varten on hankittu Lempi Alasen
perikunnalta.
Uusi rukoushuone
Uuden rukoushuoneen rakentaminen
kuitenkin todettiin liian suureksi rasitukseksi seurakunnalle ja kun entisen säästöpankin
tilat olivat myynnisssä, päädyttiin ratkaisuun ostaa pankin kokous
ja sosiaalitilat seurakunnalle rukoushuoneeksi.
Vuonnna 2001 tehtiinkin kaupat
pankin kiinteistöstä ja pienellä remontilla siitä saatiin
seurakunnan käyttöön hyvin sopivat tilat johon sisältyy myös
ajanmukainen keittiö.
Pian tämän jälkeen myytiin myös
vanha rukoushuone ja sekä rakentamaton tontti. Myynneistä saaduilla
varoilla voitiin maksaa hankittu kiinteistö.
Vuoden 2009 keväällä
seurakunta otti jälleen uskon askeleen ja osti myyntiin tulleen entisen pankkisalin
joka sijaitsee katutasossa. Nyt seurakunnalla on ajanmukainen, valoisa sali johon
sopii yli 100 istumapaikkaa.
Myös alakerran tilat jäivät seurakunnan
käyttöön kerho ja ruokailutilaksi, myös keittiö sijaitsee
alakerrassa.
Työntekijöinä olleet :
Väinö
Nuutinen , .................................v. 1947 - 1950 (k.)
Matti Rajamäki
, .................................v. 1955 - 1957
Yrjö Norppa , ......................................v.
1958 - 1961 (Vimpelissä ja Lappajärvellä)
Valde Mäkelä,
.....................................v. 1961 - 1962 (k.)
Tapio ja Lempi Korpi
, ........................v. 1972 - 1973
Juho Koivaara , ...................................v.
1979 - 1981
Hannu Mehtonen , ...............................v. 1983 - 1985
Eero Ketola , .......................................v. 1986 - 1990
Mauri Makkonen , ...............................v. 1991 -1995
Ismo Jussila
, .......................................v. 1997 - 2000
Heikki Virtanen,....................................v.
2004 - 2008
Markku Tuomaala.................................v.2008 -
Lähetys- ja seurakuntatoiminnasta ennen ja tänään
Lähetystyötä seurakunta on tehnyt aiemmin osa-kannattamalla, Irja
Haapakangasta Keniaan (-70-74) ja Jaakko Romua perheineen Japaniin . Osakannatuksella
on ollut myös Japanissa Päivi ja Voitto Marjeta perheineen, sekä
Samuel Autio perheineen, jotka ovat tällä hetkellä kotimaassa.
Seurakunta on ollut mukana myös pienimuotoisemmin Karjalan evankelioimisessa
ja Israelin kasettityössä.
Seurakuntatyö jatkuu tänään
Jumalan suuren armon avulla, käsittäen normaalit seurakuntien toiminnot,
kuten rukouskokoukset, opetuskokoukset, kerho-ja pyhäkoulutyön, nuorten
toiminnan, radiotyön, evankelioimiskokoukset, lähetyskirpputorin, kesäleirit
ja maakuntatelttakokoussarjan. Olemme ikuisessa kiitollisuudenvelassa Jumalalle
ja Uhrikaritsallemme, Jeesukselle Kristukselle Hänen huolenpidostaan ja uskollisuudestaan
, pitäessään seurakunnastaan hyvää huolta.
Tietoaineistoa
historiikkiin ovat antaneet mm. Pentti Saarikalle, Heino Tervanen, Vieno ja Matti
Ängeslevä, Kyllikki Nurkkala, Martta ja Raija Rajala , Vieno Huumarsalo,
Vilma Salminen, Alli Kotipelto, entiset saarnaajat, Matti Rajamäki ja Yrjö
Norppa, sekä edesmenneitten saarnaajien lesket, Suoma Nuutinen ja Senja Mäkelä.
Historiikin koonnut Reino Savola v. 1999
Sivun
alkuun |
