Etusivu
Ohjelma
Toiminta
Yhteystiedot
Historiikki
Lähetystyö
Linkit
Evankelistan
eväitä
Kuvat 1
Kuvat 2
Kuvat 3
Kuvat 4

 

Seurakunnan historiikki

Uskonelämän taustaa Lappajärvellä, ennen sotia
Luterilainen kirkko tuli Lappajärvelle 1600-luvulla, jolloin Jumalan työ paikkakunnalla alkoi. Ensimmäinen kirkko rakennettiin paikkakunnalle 1637. Laestadiolaisuus tuli Lappajärvelle 1800-luvun lopulla, jolloin Antti Isotalon, Iisakki Ollin ja Jaakko Karvalan saarnat toivat useita parannuksen paikalle. 1947 perustettiin Lappajärvelle oma Rauhanyhdistys, joka rekisteröitiin v. 1948. Myös evankeelisuudella on Lappajärvellä pitkähköt perinteet.
Jumala toi Lappajärvelle myöhemmin ns. vapaamman kristillisyyden 1930-luvulla. Ylipäässä ja Karvalassa oli vapaa- kirkollisuus saanut tuolloin jalansijaa. Karvalassa, vanhan Osuuspankin talon lähellä oli 1930-40 luvulla rukoushuonekin.

Karvalaan toi Vapaakirkollisen herätysliikkeen opettaja Kaarlo Levä. Hän tuli Karvalaan Kauhavan Kantolan koululta N. 5 vuotta ennen Vapaaseurakunnan perustamista, perustettiin kansainväliseen vapaakirkolliseen, Kristittyjen Liittoon kuuluva CE-yhdistys v.1925. Perustajajäseniä mm.Op Levä, Aleksi Karvala, Esteri Yliaho, Nikolai Yliaho, tyttäret Eveliina ja Hilma. Hemmi Syrjälä, Armas Karvala, Selma Karvala, Fanni ja Lilja Niemi, Lempi Kivimäki, Hilta Lamminen, Elsa Peltola, Lyyti Helimäki, Laina Nyyssölä, Hilja Viita-aho, Amalia Ylitalo. Yhdistys osti paikallisen työväen talon rukoushuoneeksi,jossa toimittiin vielä 1940 luvulla. Seurakunnalla oli myös kitarakuoro. Puhujina vierailivat mm. Vilho Rantanen. Johannes Rauhala, Jaakko Rinta, ym. Seurakuntaa avusti myös Antti Jaaksi. Seurakuntalaisista opiskeli Sandön Raamattukoulussa Esteri Yliaho ja hänen veljen poika
JaakkoYliaho.
Babtistievankelistat Suoma Vacklin ja Martta Mörsky pitivät myös kokouksia sodan aikana Lappajärvellä. Helluntailiikkeen voimistuttua vapaakirkollisuus hiljalleen väheni ja helluntailiike voimistui Lappajärvellä.

Matti Kivimäen Amerikasta tulo toi helluntailiikkeen
Helluntailiikkeen syntyyn Lappajärvellä vaikutti oleellisesti Matti Kivimäki , joka tuli Amerikasta Lappajärvelle v.1935. Matti Kivimäki oli syntyjään Karvalasta , aikaisemmalta nimeltään Matti Örni. Hänellä oli sydämellään ostaa Lappajärveltä isompi talo, jossa voisi aloittaa hengellisten kokousten pito. Jumalan johdatuksesta sopiva talo löytyi Lappajärven Ollin kylästä.
Ensimmäisissä seuroissa olivat puhumassa Eino Saarela, Katri Mäkelä ja Jalmari Hilli. Tupaantuliaiset olivat samana vuonna marraskuussa 1935. Tupaantuliaisissa oli ollut uskovia Evijärveltä ja Soinista saakka. Puhujina näissä ensimmäisissä juhlissa olivat : Otto Koivukangas , Jalmari Hilli , Vilho Huhtala ja Katri Mäkelä. Kuoro oli Sievistä asti. Nämä tupaantuliaisseurat olivat ikäänkuin alkuna Helluntaiherätykselle Lappajärvellä, sillä tuolloin tulivat uskoon Vieno Olli (myöh. Huumarsalo), Anni Niemi ja Amalia Finnilä. Heidän lisäkseen tuli uskoon myöhemmin muitakin , niin että uskovia oli jo vuoden 1936 kesäjuhlissa yli 30 henkeä. Ensimmäinen kastetilaisuus oli samana kesänä 1936, jolloin 3 edellämainittua sisarta otti kasteen, Otto Koivukankaan toimiessa kastajana. Myöhemmin muitakin kastettiin uskovien upotuskasteella. Alkuajan juhlissa oli aina lapsia runsaasti mukana.
Tuohon aikaan uskovien omistamassa Mattsonien pyöräliikkeessä Pietarsaaressa työskenteli mm. Jorma Alopeus, Otto Koivukangas ja Taisto Törni, joita Mattson lähetti Lappajärvelle ja yleensäkin Järviseudulle evankeliumia julistamaan ja uskovia vahvistamaan. Tuohon aikaan paikkakunnalla vieraili muitakin kiertäviä puhujia, mm. Aukusti Annala , Sanni Hautakangas , Irja Krook, Liisa Väliranta, Aukusti Vartiainen, Oskari Heikkilä ja Kalle Rissanen. Pohjanmaan veljespäivät olivat Lappajärvellä 1939 , Matti Kivimäen talossa . Puhujina mm. Veikko Lähde ja Arvid Böhm. Matti Kivimäen talosta muodostuikin alkuajan tukikohta helluntailiikkeelle Lappajärvellä. Matti Kivimäki palasi Amerikkaan 1940-luvun loppupuolella, jonne Helmi-vaimo meni vähän myöhemmin.

Sotien jälkeen
Sodan jälkeen muutti Helluntaisuunnan ensimmäinen vakituinen saarnamies paikkakunnalle v.1947. Hän oli Väinö Nuutinen, joka perheensä kanssa asui Ollissa, Aleksi Keskisen mökissä, josta kesäisin oli muutettava pois, isäntäväen tullessa kesää viettämään. Väinö oli rukouksen mies ja piti paljon rukouskokouksia , näin pohjustaen herätyksen toisen aallon tulemista , joka tuli vuonna 1949. Jumala antoi herätyksen Karvalan kylään, jossa eräänä iltana 15 ihmistä jättäytyi Herralle. Sanassa tuolloin palvelivat : Väinö Nuutinen, Lauri Pesu, Onni Autio, Reino Vatanen ja Niilo Vuorela.
Seurakunta perustetaan (50 vuotias 9.10.1999)
Helluntaiseurakunnan perustava kokous oli Olavi Lukkarilan talossa 9. 10. 1949. Uskovia liittyi seurakuntaan 15 henkilöä. Perustamiskokouksessa vieraileva saarnaaja, Arvo Hankkio toi esille Raamatusta , mikä on seurakunta. Pian koitti aika, jolloin vanhimmisto asetettiin. Ensimmäiseen vanhimmistoon kuuluivat: Eino Alanen , Olavi Lukkarila , Vilho Huumarsalo ja Pentti Saarikalle.
Koska kirkonkylässäkin alkoi jo olla uskovia, siirtyi kokoustoiminnan painopistekin vähitellen sinne. Olavi ja Sirkka Lukkarilan, sekä Nestori ja Aili Rajalan kodeissa oli 1950-60 ja -70-luvulla paljon yleisiä seuroja ja seurakunnan kokouksia. Pyhäkoulua pidettiin paljon Nestori Rajalan kodissa. Rukous- ja ehtoolliskokouksia oli myös paljon Rauha Saarikallen kodissa. Seuratoiminta jatkui kaiken aikaa Lappajärven Länsirannalla. (Lisäys 15.01.2000, Huom! Pentti Saarikalle nukkui pois kotonaan Lappajärvellä 13.01.2000)

Vierailevia puhujia ja pyhäkoulutyötä
Yllä mainittujen lisäksi, ovat paikkakunnalla vierailleet 1950-luvulla, Siiri Masalin ja Sisko Nykänen , joka oli myöhemmin lähetyskentälläkin. Elias Koskinen, muurari Lapualta , levitti 1950-luvulla hengellisiä kirjoja Lappajärvellä , sekä korjaili uuneja ja tulisijoja taloissa kierrellessään. Keväällä 1962 , Valde Mäkelän ollessa Lappajärvellä työntekijänä, asuen Vieno ja Matti Ängeslevän talossa, vierailivat Lappajärvellä Airi Saikkonen , Hilja Pasanen ja Mauri Hotakainen. Ja edelleen Toivo Marttala, Viljo Joensuu , Onni Kuikka, Arvo Hankkio ja Aleksandra Kinnunen Kauhavalta, moottoripolkupyörällä körötellen. Ja monet muut julistajat ovat vuosien varrella tuoneet sanomansa seurakunnan rakennukseksi ja evankeliumin leviämiseksi paikkakunnalla. Kotiseuroissa oli lapsia aina mukana . Vanhalan pyhäkoulussa oli -50-luvulla kymmeniä lapsia, joita opettivat Tyyne Lammi, Hilda Saari, Aune Perälä, Marketta Hyytinen ja Martta Rajala.

Naiset evankelistoina ja lähetyskentällä
Evankelioimistyössä seurakuntaa ovat palvelleet myös naiset. Mm.Helvi Närhi ja Irja Haapakangas , jotka asuivat v.-65-66 paikkakunnalla , Vieno ja Matti Ängeslevän talossa. Martta ja Raija Rajala, sekä Helvi Närhi lähtivät seurakunnasta -60-luvulla Suomen kentälle. Kauemmaksi lähtivät, Martta Rajala Belgiaan ja Sveitsiin -70 - luvulla, 13 vuodeksi ja Irja Haapakangas Keniaan (vv.1970 - 74). Martta ja Raija Rajala, sekä Helvi Närhi ovat palanneet myöhemmin paikkakunnalle ja olleet omalla panoksellaan seurakunnassa suureksi hyödyksi. Irja Haapakangas löysi paikkansa Kenian jälkeen Evankelistakodin johtajana Vilppulassa, vuodesta 1978 lähtien. Käytännön palvelutehtävissä on ollut vuosien varrella lukuisa joukko naisia eri palvelutehtävissä.

Omaan rukoushuoneeseen ja oma yhdistys
Oma rukoushuone seurakunnalle tuli rukousvastauksena, Juho Koivaaran ollessa seurakunnan työntekijänä. Erityisesti Aune Perälän sydämellä ja rukousaiheena oli ollut oman Rukoushuoneen saaminen. Monien vuosien kotikokousten , sekä Säästöpankin kerhohuoneessa pidettyjen tilaisuuksien jälkeen , saatiin vihdoin omat tilat 4.8.1979. Tuolloin seurakunta osti Nissin kylästä, Pauli Peltolan omistaman talon Sp:n lainan turvin. Talo ostettiin perustettavan , rukoushuoneyhdistyksen tiliin. Kaarlo ja Rauha Pajukankaan kodissa olikin kuukautta myöhemmin (20. 9. 1979) , välttämättömän tukiyhdistyksen perustamiskokous. Tuolloin olivat rukoushuoneyhdistystä perustamassa koolla seuraavat : Olavi Lukkarila , Pentti Saarikalle , Heino Tervanen ja Veikko Saarijärvi, puheenjohtajana. Yhdistys sai nimen Lappajärven Rukoushuoneyhdistys ELIM . Yhdistys päätettiin ilmoittaa heti yhdistysrekisteriin ja todettiin, että yhdistyksen tiliin on hankittu Osmola-niminen tila, ja sillä oleva rakennus rukoushuoneeksi. Lisäksi todettiin , että rakennuslupa em. kiinteistön muutostöihin on anottu ja myönnetty. Kaikki mainitut henkilöt allekirjoittivat perustamispöytäkirjan 20.09.1979.

Remonttia
Talossa tehtiin perusteellinen remontti , joka suurensi yhtenäistä tilaa kokoontumiseen sopivaksi. Korjaustöihin osallistui tuolloin Kaarlo Pajukangas , jonka panos korjaustyössä oli erityisen merkittävä , vaikkei hän kuulunutkaan tuolloin seurakuntaamme, sekä seurakunnan omat puumiehet : Pentti Luoma, Olavi Lukkarila ym. Seurakunnan sisaret palvelivat talkooväkeä keittiössä ja siivosivat remontin jälkiä. Lappajärven rukoushuoneyhdistys Elim ry:n rukoushuone vihittiin Lappajärven Helluntaiseurakunnan käyttöön kesällä 1980, Jumalan Sanalla ja rukouksella. Myöhemmin maalausliike Kaukomaalaus maalasi kiinteistön ulkoa. Saarnaaja Hannu Mehtosta varten remontoitiin rukoushuoneen yläkerta asunnoksi 1983. V.1997 oli taas sisäremontin aika : maalattiin ja tapetoitiin.
Tonttimaa uutta rukoushuonetta varten on hankittu Lempi Alasen perikunnalta.

Uusi rukoushuone
Uuden rukoushuoneen rakentaminen kuitenkin todettiin liian suureksi rasitukseksi seurakunnalle ja kun entisen säästöpankin tilat olivat myynnisssä, päädyttiin ratkaisuun ostaa pankin kokous ja sosiaalitilat seurakunnalle rukoushuoneeksi.
Vuonnna 2001 tehtiinkin kaupat pankin kiinteistöstä ja pienellä remontilla siitä saatiin seurakunnan käyttöön hyvin sopivat tilat johon sisältyy myös ajanmukainen keittiö.
Pian tämän jälkeen myytiin myös vanha rukoushuone ja sekä rakentamaton tontti. Myynneistä saaduilla varoilla voitiin maksaa hankittu kiinteistö.
Vuoden 2009 keväällä seurakunta otti jälleen uskon askeleen ja osti myyntiin tulleen entisen pankkisalin joka sijaitsee katutasossa. Nyt seurakunnalla on ajanmukainen, valoisa sali johon sopii yli 100 istumapaikkaa.
Myös alakerran tilat jäivät seurakunnan käyttöön kerho ja ruokailutilaksi, myös keittiö sijaitsee alakerrassa.
Työntekijöinä olleet :
Väinö Nuutinen , .................................v. 1947 - 1950 (k.)
Matti Rajamäki , .................................v. 1955 - 1957
Yrjö Norppa , .....................................v. 1958 - 1961 (Vimpelissä ja Lappajärvellä)
Valde Mäkelä, .....................................v. 1961 - 1962 (k.)
Tapio ja Lempi Korpi , ........................v. 1972 - 1973
Juho Koivaara , ...................................v. 1979 - 1981
Hannu Mehtonen , ...............................v. 1983 - 1985
Eero Ketola , .......................................v. 1986 - 1990
Mauri Makkonen , ...............................v. 1991 -1995
Ismo Jussila , .......................................v. 1997 - 2000
Heikki Virtanen,....................................v. 2004 - 2008
Markku Tuomaala.................................v.2008 -
2010
Lähetys- ja seurakuntatoiminnasta ennen ja tänään
Lähetystyötä seurakunta on tehnyt aiemmin osa-kannattamalla, Irja Haapakangasta Keniaan (-70-74) ja Jaakko Romua perheineen Japaniin . Osakannatuksella on ollut myös Japanissa Päivi ja Voitto Marjeta perheineen, sekä Samuel Autio perheineen, jotka ovat tällä hetkellä kotimaassa.
Seurakunta on ollut mukana myös pienimuotoisemmin Karjalan evankelioimisessa ja Israelin kasettityössä.
Seurakuntatyö jatkuu tänään Jumalan suuren armon avulla, käsittäen normaalit seurakuntien toiminnot, kuten rukouskokoukset, opetuskokoukset, kerho-ja pyhäkoulutyön, nuorten toiminnan, radiotyön, evankelioimiskokoukset, lähetyskirpputorin, kesäleirit ja maakuntatelttakokoussarjan. Olemme ikuisessa kiitollisuudenvelassa Jumalalle ja Uhrikaritsallemme, Jeesukselle Kristukselle Hänen huolenpidostaan ja uskollisuudestaan , pitäessään seurakunnastaan hyvää huolta.

Tietoaineistoa historiikkiin ovat antaneet mm. Pentti Saarikalle, Heino Tervanen, Vieno ja Matti Ängeslevä, Kyllikki Nurkkala, Martta ja Raija Rajala , Vieno Huumarsalo, Vilma Salminen, Alli Kotipelto, entiset saarnaajat, Matti Rajamäki ja Yrjö Norppa, sekä edesmenneitten saarnaajien lesket, Suoma Nuutinen ja Senja Mäkelä.
Historiikin koonnut Reino Savola v. 1999

 

Sivun alkuun